Hallituksen osuus yrityksen menestyksessä
Tein aikoinaan analyysin Suomen suurimpien yritysten menestyksestä ennen ja jälkeen 90-luvun suurta suhdannekäännettä. Silloinen lama koetteli yritysten kestävyyttä huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi 2000-luvun finanssikriisi. Ottaen huomioon nykyisen suhdannetilanteen, 90-luvun lamakestävyyden johtopäätökset ovat edelleen hyvää pohdittavaa.
Esittelin analyysini ja johtopäätökseni Suomen strategisen johtamisen seuran (SSJS) kuukausikokouksessa. Esitys herätti mielenkiintoa ja toimi alustuksena SSJS:n puitteissa sittemmin vetämälleni Round Table ryhmälle, jossa pohdittiin Corporate Governance –teemaa strategisen johtamisen näkökulmasta. Ryhmässä käsiteltiin myös, mitkä tekijät vaikuttivat yritysten lamakestävyyteen ja menestykseen.
Johtopäätökseni analyysistäni oli, että ne yritykset, jotka säilyttivät asemansa Suomen suurimpien yritysten listalla tai paransivat sitä, olivat yrityksiä, joissa oli strateginen omistaja tai strategisesti ja aktiivisesti toiminut hallitus. Pitkälti samoihin tuloksiin päädyimme myös kyseisessä Round Table ryhmässä.
Onko yhtiön strategia hallituksen vai johdon vastuulla?
Tähän on helppo vastata yhdellä sanalla: on. Strategia on sekä hallituksen että johdon vastuulla. Hallituksen rooli on jatkuvasti muuttunut yhä aktiivisemmaksi. Yhä harvemmin on enää yrityksiä, joissa hallitus toimii ikään kuin varmistajana ja johdon suunnitelmien käsittelijänä. Hallitukselta odotetaan nyt aktiivista ja oma-aloitteista otetta ja sen odotetaan tuovan todellista lisäarvoa yhtiön toiminnan kehittämisessä.
Miten hallitustyö saadaan tuottamaan lisäarvoa?
Hallitukselle on tarpeen määritellä yrityksen tilanteeseen sopiva rooli koskien yhtiön strategian laadintaa ja sen käytäntöön vientiä. Sen taustaksi hallitus tarvitsee selkeän ja omistajien kanssa yhdessä käsitellyn omistajastrategian. Lisäksi tarvitaan ymmärrys hallituksen kollektiivisen osaamisen vaatimuksista ja sen mukaisista hallituksen jäsenten rooleista. Hallituksen tuoman lisäarvon viimeistelee hyvä hallitustyöskentely ja sen yhteinen arviointi ja kehittäminen.
Tapani JT Koski